Seitsemän tiukkaa vuotta

23.11.2021

 Monet asiat tuppaavat pakkautumaan: laskut, kiireet ja kaikenlaiset menot jouluna. Oulussa niin on käymässä investointien kohdalla vuosille 2023-2030.

Asia olisi muutoin helpompi yhtälö, mutta investoinnit ovat kasaantumassa heti sen jälkeen, kun hyvinvointialueuudistuksen 2023 jälkeen tulopuoli on laskenut merkittävästi ison osan aikaisemmista tuloista mennessä kattamaan hyvinvointialueen terveydenhoitomenoja.

Joudumme selviämään pienemmällä liikkumavaralla investointien osalta. Samalla lainanottokykymme on heikentynyt merkittävästi. Syynä on suhteellisen velkaantumisemme voimakas kasvu. Perheessä vastaava tilanne syntyy, kun toinen puolisoista joutuu syystä tai toisesta työttömäksi, mutta asuntovelka on maksettava. Oululle käy hieman samalla tavalla. Aikaisemmat otetut velat ovat jääneet tulojen tipahtaessa.

Meille on tulossa extrakustannuksia. En tarkoita näillä investointeja, jotka liittyvät tontin luovutuksiin liittyviin kunnallistekniikan hankkeisiin enkä myöskään koulu- ja päiväkoti-investointeihin tai vaikkapa Oulun veden puhdistamohankkeisiin. Näistä nimittäin syntyvät pääosin peruskunnan investoinnit vuositasolla 130-150 miljoonaa euroa.

Tarkoitan näillä extrakustannuksilla mm Asemanseudun, Raksilan sekä Merikosken siltojen kustannuksia. Kaikkien kolmen kokonaisuuden osalta puhutaan kussakin kymmenien miljoonien rakentamiskustannuksista. Loppusumma liikkuu lähes 80-90 miljoonassa eurossa. Joukossa ole vielä Areenan kustannuksia. Sen arvio liikkuu noin 75 miljoonaa eurossa.

Kun tähän lisää keskusteltujen uimahalli-investointien yhteensä 90 miljoona euroa, alkaa mietityttää. Uimahalli-investoinnit pitävät sisällään Raksilan ja Linnanmaan uudisinvestoinnit sekä Raatin ja Vesijatulin peruskorjaukset.

Kaikkien näiden em hankkeiden ajoitukset liittyvät pääosin vuosille 2023-2030. Kun edellä mainitut summat jaetaan tuolle kriittisille vuosille voi lisäkuorma olla pahimmillaan lähes 40 miljoonaa euroa per vuosi.