Oulu vs maakunta? (Kaleva, Mielipidekirjoitus 6/2022)

03.08.2022

Hyvinvointialueen strateginen ja operatiivisen toiminnan valmistelu on edennyt hyvin Pohjois-Pohjanmaalla. Lähes kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa on syntymässä kuitenkin talouden hallintaan liittyvä ongelma. Keskustelua ja ratkaisua ei tule helpottamaan eduskuntavaalien läheisyys.

Kyse on palveluverkosta tai sen rahoituksesta. Uuden valtuuston käynnistyessä ilmassa oli odotuksia ja toiveita palvelutason parantamisesta ja ehkä jopa lisäpalveluista maakunnan alueella. Nyt talous on laittamassa näille toiveille tylyn stopin.

Näyttäisi, että nyt tiedossa olevien investointien ja tietojärjestelmä- sekä henkilöstökustannusten kasvu luo jopa 50-100 miljoonaan euron vuosittaiset säästöpaineet. Tehostamistavoite olisi siis 4-7 prosentin luokkaa. Samalla korot nousevat ja inflaatio jyllää. Ne nostavat ulkoa ostettavien palveluiden hintoja ja lisäävät kustannuksia. Kaikille ymmärrettävä esimerkki on vaikka kuljetuspalvelut erityisryhmille, jossa polttoaineen hinnan nousu mullistaa budjetin. Ja edellä oleva esimerkki on sieltä helpoimmasta päästä.

Tilanne korostuu hyvinvointialueilla, joissa realisoituu kaksi reunaehtoa: suuret investointihankkeet ja pitkät etäisyydet. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella nuo ehdot täyttyvät. Meillä Uusi Sairaala -hanke, 1,6 miljardin euron arvoinen kokonaisuus, josta uudisrakentamisen osuus on noin 900 miljoonaa euroa. Myös hyvinvointialueen maantieteellinen laajuus on Suomen suurimpia - Kuusamosta Pyhäjärvelle eli noin 400 km.

Toisaalta meillä on myös tehostamismahdollisuuksia. Osa liittyy Uuden Sairaalan toteutuksen myötä toiminnan tehostumisen kautta saataviin säätöihin. Toinen osa-alue on henkilöstön sitouttaminen uuteen toimintamalliin. Positiivisia viestejä siitä on nähtävissä aktiivisen johdon jalkautumisen ja sisäisen viestinnän myötä. Riittävätkö nämä? Varmasti osittain, mutta epäilen meidän silti joutuvan keskustelemaan palveluverkon laajuudesta ja sisällöstä. Päädymme keskusteluun kiinteistöistä sekä palveluiden keskittämisestä järkevällä tavalla. Onneksi hyvinvointialueen virkahenkilöt ovat selvästi havainneet tilanteen.

Myöntämällä haasteen suuruuden voimme käydä keskustelua päättäjien, mutta myös henkilöstön kanssa järkevästä ratkaisusta. Huonolla onnella meille voi syntyä kiivas vastakkainasettelu maakunnan suurimman kaupungin ja muun maakunnan osakeskusten suhteen. Palvelukiinteistöjen omistussuhteetkin noussevat framille verkkoa arvioitaessa.

Hyvinvointialueen valtuutettu Matti Matinheikki (kok)