Kulttuuri- ja tapahtuma-ala veturiksi

18.04.2021

Asioiden ja ilmiöiden luokittelu. Ihmiset rakastavat minkä tahansa asian luokittelua musiikissa, taiteessa ja historiassa. Historioitsijat puhuvat mielellään aikakausista tyyliin antiikki, keski-aika, renessanssi ja taiteessa barokki, klassismi, pop-taide ja modernitaide.

Mutta miten luokitella yhden kaupungin ydinkeskustan kehittymisen aikakaudet tähän saakka? Ja ennen kaikkea mitä tulisi asettaa tavoitteeksi tulevalle kehitykselle. Asiaa helpottaisi näkökulman valinta. Itse valitsisin kulttuuritapahtumien ja kaupan yhdistelmän.

Tähän saakka Oulussa ruutukaavan kaupallisen kehittymisen näkökulmasta voi puhua neljästä aikakaudesta: 1. aika ennen Stockmannia, 2. Stockmann vuodet (2001-2017), 3. Tilaa vaativan kaupan hajaantuminen keskustan lähikehälle 2000 ja 4. Kulttuuritapahtumien sekä erikois- ja palvelualan kehittäminen.

Mikä tilanne on nyt? Verkkokauppa kasvaa parhaillaan hurjaa vauhtia ja tilaa vaativa erikoiskauppa on siirtynyt Ideaparkkiin, Kaakkuriin ja Zatelliittiin moottoritien risteysalueille. Vielä suurempaa on ollut toimintojen siirto ruutukaava-alueen lähikehälle Limingantulliin. Sitä pidetään virheellisesti mielessämme "keskustana", vaikka itse asiassa se on siepannut ison osan aiemmasta ostovoimasta ruutukaava-alueella ja kivijalkakaupalta. Jotta pienyrittäjien asema keskustassa ei edelleen synkkenisi, tarvitaan päättäväinen lähestymistapa.

Resepti keskustan elävyyden ja yrittäjyyden lisäämiseksi on selkeä. Oulun tulee panostaa kulttuuritapahtumien kasvun mahdollistamiseksi keskusta-alueella. Merkittävimmät työllisyyden ja talouden positiiviset vaikutukset saadaan palvelualojen kasvulla pienissä yrityksissä erikoiskaupassa, kahviloissa ja ravintoloissa sekä matkailuyrityksissä. Tämä tarkoittaa investointeja tapahtuma- ja elämyskokemuksiin.

Monet Oulun ikoniset kulttuuri- ja kaupaninvestoinnit ovat yli 50 vuoden ikäisiä: Oulun teatteri valmistui 1972, Oulun jäähalli vuonna 1974 ja Raksilan marketit 1975-76. Tätä taustaa vasten tulisi harkita panostuksia tapahtumien lisäämiseen.

Kuusisaaren tapahtumapuistoon tehty kaupungin 1,5 miljoonan euron panostus on tullut takaisin jo moninkertaisesti QStockin kävijöiden toimesta. Sama positiivinen ajattelutapa tulisi monistaa moniin meillä tarpeettomasti kyseenalaistetuille tapahtuma- ja elämyshankkeille.

Kiikelin 7 miljoonan euron yksityisen löylymaailman ja ravintolainvestoinnin kyljessä on ollut 1,5 miljoonan euron kaupungin panostus torin venesataman kunnostukseen ja ruoppaukseen. Se on leimattu humpuukihommiksi. Nyt on hyvä todeta, että sataman kunnostus ja ruoppaus joudutaan tekemään lähivuosina joka tapauksessa riippumatta Löylystä. Kaupungin olisi mielestäni perusteltua panostaa Löylyn tulemiseen Ouluun isommasti. Helsingin Altaan esimerkki eksoottisesta kokemuksesta on tästä hyvä esimerkki. Meillä sama asia uintikokemus lämpimässä vedessä -30 asteen pakkasessa olisi eksoottista. Se vetäisi Ouluun matkailijoita yhdessä luontomatkailun kanssa.

Nyt näitä panostuksia katsotaan menoerinä, vaikka Kuusisaaren tapahtumapuiston esimerkin tulisi rohkaista ajattelemaan paljon avarammin. Oululla on paikkansa tapahtumien ja matkailun kasvupaikkana eksotiikkansa takia.