Ettei vain jäätäisi asemalle naapurin mummon kanssa

26.03.2021

A-studiossa käytiin viime keskiviikkona 3.3 keskustelu Suomeen kaavailluista Etelä-Suomen kasvukolmion ratahankkeista ja Itäradasta. Kaavailtujen tai haaveiltujen uusien ratainvestointien kehittämissummat olivat 10-15 miljardin euron välillä. Keskustelussa ei juurikaan mainittu Pohjois-Suomea tai Oulua.

Korjaan. Oulu mainittiin kerran. Raadolliseksi asian tekee, että Oulu kytkettiin pelinappulaksi Helsinki-Tampere välisen Suomi-radan linjaustaisteluun. Vaihtoehtoja on kaksi, joista toisessa ns. uudessa linjauksessa osa nykyisen pääradan kunnista jää "sivuraiteelle".

Onko tilanne näin paha osaltamme? Ei ole. Oulu joutuu pitämään jatkossa nyrkit tanassa Pohjois-Suomen ja omansa puolesta. Oulun tulee analysoida, mitä asioita ajaa ja missä järjestyksessä. Aikaa onneksi on.

Perustelen väitteen ratahankkeiden pitkillä toteutusaikatauluilla suunnitteluista toteutukseen, eroilla alueittain henkilö- ja tavaraliikenteessä sekä ennen kaikkea asemanseutujen kehittämisellä suurimmissa kaupungeissa. A-studiossa keskustellut ratahankkeet eivät toteudu Marinin hallituskauden (2019-2023) aikana, eivätkä seuraavien kahden kolmen hallituksen aikana, vaan 2030 luvun loppupuolella.

Tärkeimmäksi ja kiireellisimmäksi meillä Oulussa nousee päätös asemanseudun kehittämisestä tapahtuma- ja elämysareenan kanssa. Päätös ja sen toteuttaminen on omissa käsissä. Rakentuessaan uusi asemakeskus mahdollistaa henkilöjunaliikenteen kehittämisen etelästä pohjoisen suuntaan. Tulevaisuuden Oulun kannalta se on merkittävin kaupunginvaltuuston päätös ensi valtuustokaudella. Kirkastamalla asemanseudun ja areenan kautta henkilöjuna-liikenteen kuvaa voimme odottaa valtion panostusta raideliikenteeseen kaksoisraiteen muodossa.

Ympäristötavoitteiden mukaisesti valtionhallinto panostaa merkittävästi raideliikenteen kehittämiseen. Kuvaavin esimerkki miten rahat jatkossa kohdentuvat lienee tavaraliikenne. Miten tavaratonnit Suomessa liikkuvat liikennemuodoittain ja mihin kehittämisrahoitusta ohjataan? Suomen tavaratonneista tieliikenteessä kulkee 86 % ja raiteilla 12 %. Kehittämisrahoituksesta raideliikenteeseen kohdistuu 51 % ja tieliikenteeseen 45 %. Loput menevät vesiväyliin. Panostus raiteisiin on ennen näkemättömän voimakas.

Tätä taustaa vasten raideliikenteeseen liittyviä hankkeita tulee Oulussakin arvioida. Niitä ei aloiteta huomenna eikä ensi vuonna, vaan 2030 luvun loppupuolella. Aikajänne on pitkä ja valtion panostukset raideliikenteeseen merkittävät.

Raitiotiehankkeisiin ja paikallisjuniin suhtaudutaan nyt hieman huvittuneesti, jopa naureskellen, mutta toimintaympäristön muutoksiin olisi syytä varautua ennakkoon paikallisesti. Kun tuemme merkittävällä summalla Tampereen ja Helsingin välisen ratayhteyden suunnittelua, voisiko samansuuruisen summan käyttää Oulun alueen raideliikenteen suunnitteluun tähdäten 2030 jälkeiseen aikaan?

Ettei vain jäätäisi asemalle naapurin mummon kanssa.